maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kolmekymmentä

"Ikä on vain numeroita." Jos ei mietitä sunnuntaiaamuja, pitää väite mielestäni hyvin paikkansa. Itsellä tuli juuri pyöreitä vuosia täyteen, mutta olo ei todellakaan ole vanhenpi. Saattaa tietenkin olla, että opintojen ollessa vielä hieman kesken ja opiskeluseuran nuoruus tekee itsestäkin nuoren. Jos seura tekee kaltaisekseen, toivon, ettei hyppy työelämään tee kuitenkaan vielä vanhaksi.

Mutta tosiaan. 30 vuotta takana. Ajattelin, että turhaan sellasia jaksan juhlia, mutta osin kavereideni painostuksesta, päätin pitää messevät juhlat. Ilokseni huomasin, että lyhyelläkin varoitusajalla sain kämpän täyteen hyviä kavereita ja mikä parasta, paljon, lähinnä nestemäisiä, lahjoja.

Vihdoin oli käyttöä tälle kummivanhemmiltani saamalle lakkiaislahjalle.

Kakku tuli lempikahvilastani Houkutuksesta.

Mites muna voi?


Lahjapöytä

Jo vuosia olen harkinnut mutteripannun ostamista. Hyvää kannattaa odottaa, nyt sain sen vihdoin ja oikein kaiverrettuna.


Kiitos kaikille juhliin osallistuneille ja muillekin onnittelijoille. Nelikymppiset sitten seuraavaksi, nehän on jo ihan kohta.


Kajtsu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti