lauantai 26. syyskuuta 2015

Olipa kurja kesä

Kesä oli ja meni. Tänä kesänä tuntui, että jokainen valitti ja koko ajan. Sataa liikaa, on kylmä, kaikki on paskaa. Kuitenkin katsellessa niitä harvoja kuvia, mitä kesällä tullut räpsittyä, niin ei tuo kovin kamalalta kesältä vaikuta. Mulla näyttäisi olevan ihan hymykin joissain kuvissa ja aurinkokin näyttää paistavan.























Viimeisestä postauksesta on jo muutama kuukausi, toivotaan, että seuraava tulee hieman nopeammalla syklillä.

Mut nyt sitä syksyä.

Kajtsu

torstai 7. toukokuuta 2015

Pyhän Tunturivappu

Joensuussa pelataan jo koripalloa ulkona ja ensimmäiset jäätelökiskat on avattu. Golfia on käyty Etelä-Suomessa pelaamassa jo pari kuukautta. Kesä tulee tänä vuonna vauhdilla.

Tästä huolimatta tai ehkä juuri sen takia, oli hauska pakata sukset autoon ja lähteä vapun viettoon Lappiin. Mielenkiintoisemmaksi reissun teki myös se, etten ole käynyt pohjoisessa yhteentoista vuoteen. Reissusta pienien säätämisien jälkeen tuli myös onneksi A-luokan reissu. Normaaleihin A-luokan reissuhin verrattuna tosin täytyy myöntää, että kukaan muu ei lähtenyt mukaan.

No kuitenkin, siis kamat autoon ja menoksi.



Tälläisellä ilmeellä mentiin koko menomatka. Kotimatkasta saattoi olla hieman erilainen naama.

Pitkä ajomatka sekä yksinäiset neljä päivää tunturissa laittoivat pienen jännityksen päälle ja allekirjoittanut nuori mies ei paljoa edellisinä öinä nukkunut. Paikan päälle kuitenkin päästyäni, vuokraemäntäni kertoi onneksi tunturiin olevan tulossa kymmeniä ellei satoja tuttuja. Useat heistä jopa muistan nähneeni. Useat tosin myös jatkoivat ajomatkaansa Norjasta suoraan Rukalle, kuultuaan minun saapumisesta tunturiin. Their loss!

Ensimmäinen mäkipäivä oli varsin antoisa, lähes hissien avautumisesta, lähes hissien sulkeutumiseen, laskettiin mäkeä. Aurinko paistoi pilvettömältä ja sää, eli keli, oli aivan mahtava.

Polar-rinteet vai mitkä ne nyt oli.

Tie Wurstille



Kaikennäköistä oheistoimintaakin oli laskettelijoille järjestetty. Aattona hotlalla soitti Nopsajalka, joka oli muuten todella hyvä, hieman yllättäen jopa. Myös kaiken näköisiä laskuhommeleita tapahtui kuten bankedslalomia ja uintia calletalolla. Itse olin sen verran uinut, että vetäydyin kilpailuista.





Paikalla oli myös suuren maailman alppitähtiä. Voittoja ja mainetta ympäri eurooppaa niittäneet MeNaudat.

Rahapulassa oli pakko painaa
pientä duunikeikkaakin

Ärsyttävintä koko reissussa oli ehkä se, että kamoilla ei päässyt leveilemään. Ensin pakkaat mukaan markkinoiden kalleimat laskuvaatteet, käsintehdyt läskit, kirkkaimmat peilit ja reteimmän kypärän, niin eikös siellä ole jollain kalliimpaa, isompaa käsintehtyä suksea, isompaa kirkasta peiliä ja sama kypärä täyshiilarilla, bummer. Todella turhauttavaa. Eihän mulle jää noiden jälkeen kuin laskutaidot jäljelle ja aina sieltä löytyy joku joka laskee pikkaisen paremmin jossain saamarin nallepuvussa. Kolille riitää puman verskat ja saa kateellisten katseita, taidan pysyä siellä jatkossakin.

 Mäkeen jaksoi aina lähteä, jostain kumman syystä.

Kotirinteet oli sopivasti matkalla callelle

Kotimatka meni mukavasti ruokaa pyydystäen


Pyhän Tunturivappu oli kaiken kaikkiaan hauska kokemus. Ensi vuonna on pakko päästä uudestaan ja varmaan pakko käydä lunastamassa joku nallepuku.



Kajtsu

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kolmekymmentä

"Ikä on vain numeroita." Jos ei mietitä sunnuntaiaamuja, pitää väite mielestäni hyvin paikkansa. Itsellä tuli juuri pyöreitä vuosia täyteen, mutta olo ei todellakaan ole vanhenpi. Saattaa tietenkin olla, että opintojen ollessa vielä hieman kesken ja opiskeluseuran nuoruus tekee itsestäkin nuoren. Jos seura tekee kaltaisekseen, toivon, ettei hyppy työelämään tee kuitenkaan vielä vanhaksi.

Mutta tosiaan. 30 vuotta takana. Ajattelin, että turhaan sellasia jaksan juhlia, mutta osin kavereideni painostuksesta, päätin pitää messevät juhlat. Ilokseni huomasin, että lyhyelläkin varoitusajalla sain kämpän täyteen hyviä kavereita ja mikä parasta, paljon, lähinnä nestemäisiä, lahjoja.

Vihdoin oli käyttöä tälle kummivanhemmiltani saamalle lakkiaislahjalle.

Kakku tuli lempikahvilastani Houkutuksesta.

Mites muna voi?


Lahjapöytä

Jo vuosia olen harkinnut mutteripannun ostamista. Hyvää kannattaa odottaa, nyt sain sen vihdoin ja oikein kaiverrettuna.


Kiitos kaikille juhliin osallistuneille ja muillekin onnittelijoille. Nelikymppiset sitten seuraavaksi, nehän on jo ihan kohta.


Kajtsu

tiistai 21. huhtikuuta 2015

KOLI 14/15

Kausi Kolilla on laitettu vihdoin pakettiin. Laskupäiviä kertyi parikymmentä, joista viimeisin oli viime sunnuntaina henkilökunnan päättäjäisten merkeissä. Kiitos vielä Kolin henkilökunnalle kaudesta sekä mahdollisuudesta osallistua päättäjäisiin ja pahoittelut siitä, että käytiin Kuosmasen kanssa voittamassa teidän rinnesuunnistus.

Ei ollut ihan paras kausi lumien perusteella, mutta ei myöskään heikoin. Hauskaa oli joka kerta päästä mäkeen ja varsinkin aurinkoiset loppukevään päivät jäivät mieleen. Jonkun verran kuitenkin sai niitä puuterihommiakin maistella.

Juuri päättynyt kausi taitaakin päättää itseltäni hiihtopummailun Kolilla vähäksi aikaa. Toukokuussa muutto pääkaupunkiseudulle eikä paluuta ole näköpiirissä.

Paha-Koli


Keväinen loska on parasta


Kolin kylillä bongattiin friiraitereita KoliCee- viikonlopun aikoihin

Kolilla on oikeasti ravintola, minkä nimi on Kahpitsa



Tällä kokoonpanolla mentiin suurimaksi osin kautta




Ravintola Kolin Ryynänen oli pirteä lisä laskupäiville. Aitoa hiihtopummimeininkiä



Päättäjäiset viime sunnuntaina.



Vielä jos pääsisi pari käännöstä tekemään vappuna jossain lapin kohteessa, niin voi sitten päättää tämän hiihtokauden hyvillä mielin. Mutta onhan tämä hyvä jo näinkin.

-Kajtsu