Kajtsun Pipotehdas

Nyt olen viimein päässyt siitä kesästä yli ja varmin merkki siitä on Pipotehtaan käynnistyminen. Eipä ole kauhean kovaa motivaatiota ollut kehitellä uusia pipoja lämpimillä keleillä. Mutta nyt on kuitenkin ajatukset suunnattu täysin tulevaan talveen ja lasketteluun. Näin opiskelijana ei ole kauheasti fygyä laittaa jatkuvasti uusiin vaatteisiin, joten olen huomannu, että uusi pipo piristää kummasti aina silloin tälläin ja tulee myös huomattavasti halvemmaksi. Tämän ovat huomanneet aikanaan myös kaverini, joilta alkoi tulla kyselyitä, josko saisin heidän päänsä peittoon. Tästä se ajatus sitten lähti: Kajtsun Pipotehdas.

Mistään suuresta bisneksestä ei voi puhua ja mitään satojen kappalleiden massatilauksia ei Intersportilta tule, mutta kivaa harrastelua kaiken muun ohella ja se on äärimmäisen palkitsevaa nähdä kun joku on aidosti tyytyväinen mun tekemään tuotteeseen.

Koko piponvirkkaushomma lähti liikkeelle jo 2005, kun lähdimme kaverin kanssa alpeille. Tiesin kaverini virkkaavan pipoja ja kävin ennen reissua ostamassa virkuukoukun ja yhden kerän lankaa. Lentokoneessa sain sitten opetusta ja koneen laskeutuessa keski-eurooppaan, oli ensimmäinen piponi jo lähes valmis. Tuolloin elettiin aikamoista buumia ja tuntui, että lähes jokainen lautailija ja laskettelija teki pipoja. Itse vaan en älynnyt lopettaa muodin mukana ja noita tekeleitä tulee talvisin aika liukuhihnalta edelleen.

Tässä kaksi ensimmäistä tekelettä tulevaan talveen.

Fiskare.

Pörö. Tämä kappale on menossa kaverille Helsinkiin.

Lisää työnäytteitä: Kajtsun Pipotehdas Facebookissa.