Pickala Golf - Forest

Pakko oli vielä kirjoitella tästä iltamyöhäisellä, oli niin makea kierros viime viikon torstaina. Käytiin kiertämässä ensi kertaa kyseinen kenttä ja huhut pitivät todella paikkaansa; kyseessä oli todella miellyttävä kenttä. Forest on vaikea, mutta samalla myös äärimmäisen palkitseva lyönnin kulkiessa. Itsellä ne toisaalta ei aivan hirveän monella väylällä kulkenut, mutta ne muutamat risk - reward - tilanteet, jotka sai onnistumaan, laittoivat ison hymyn naamalle. Griinit tosin olivat perseestä tai sitten ei vain putti kulkenut :)

En yleensä ole mikään lyhyiden par kolmosten ystävä, mutta tämä oli todella hauska väylä. Vielä kun sain avauksen muikulle niin mukavat fiilikset jäi.

Taukotupa

Viimeinen greeni

Ensi kerralla sitten jotain muuta jo kuin golfhommia.

Gotham City - City of Justice

Vartoos ny! Aikamoinen viikonloppu takana. Ei oikein vieläkään käsitystä mitä oikein tapahtui. Flashbackeja tulee lisää jatkuvallla syötöllä. Lauantaina ja sunnuntaina pelattiin toinen vuotuinen Southern Masters. Yhdeksän luunkovaa pelimiestä, yksi voittaja. Lisäksi kilpailua hämmensi Kotkan Meripäivät, jotka eivät jättäneet tänäkään vuonna ketään kylmäksi.

Lauantaina ensimmäinen kierros alkoi jo aamukahdeksalta aurinkoisessa säässä Kymen Golfissa. Kierros meni itseltäni melko hyvin ja sijoituksena ensimmäisen päivän jälkeen kolmas Espoolaisten napatessa ykkös- ja kakkospaikan. Ei ollut helppoa olla Turkulainen.

Kierroksen jälkeen suuntasimme varissaareen nauttimaan virvokkeita ja keskustelemaan päivän kierroksesta. Virvokkeita tulikin nautittua ilmeisen runsaasti loppuiltaa on ehkä helpompi kuvailla kuvien muodossa.

Mutta, sunnuntain kierrokselle siis viiden lyönnin takaa-ajoasemasta. Ei mikään helppo, mutta ei myöskään mahdottomuus. Kierros menikin itseltä loistavasti ja korttiin 91 lyöntiä, mikä kaltaiselleni sunnuntaisutijalle on kelpo tulos. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kuin kakkostilalle. Tiger Kukkonen pelasi jälleen ärsyttävän tasaista peliä, eikä miehen sipuli murtunut edes Jere Watsonin kovasta yrityksestä huolimatta. Valitettavasti Jeren oma sipuli sirpaloitui totaalisesti ja mies ei valitettvasti pystynyt haastamaan kärkeä. Allekirjoittanutkin sai vain yhden lyönnin verran kiinni johtajaa ja lopulta top 3 muodostivat Tiger Kukkonen, Kaj J. Choi ja Sergio Gardio. Onnea Kukkoselle.

Lisää sutimisista lähipäivinä Pöröjahdissa sekä Meripäivistä ja illasta Saran blogissa (ainakin luultavasti).

Kalasataman jengi matkalla kohti Gotham Cityä

Lauantain kierros aloitettiin normaalisti Shampanja-tarjoilulla. Kiitos isännälle.

Closest to Pin meni jälleen kerran ainoalle greeni-osumalle. Onnea Lex.

Riku Mcllroy tyytyväisenä. 

Herrasmiehet valmiina siirtymään viihteelle.

Matkalla Vaakkuun

Isopuisto. 

Tiger ja kultainen takki.

Voittaja ja ensimmäiset luuserit.

Kisakunto?

Southern Mastersin kilpailuisäntä ja vuoden 2012 voittaja, Sergio Gardio

Kisakuume siis nousee kovaa tahtia. Tulevana viikonloppuna pelataan jo toisen kerran Southern Masters, joka sattuu tuurilla ajoittumaan jälleen Kotkan Meripäivien kanssa samaan viikonloppuun.

Odotukset tämän vuoden kisalle ovat aivan uusissa svääreissä niin pelillisesti kuin yöelämällisestikin. Alla on muutama aivan tajuttoman hyvä kierros, ainakin omaan tasoon nähden ja edellisen Major-turnauksen yöelämä on nostanut odotukset aivan uudelle tasolle kenttien ulkopuolella. Angel Oksanen ja Jere Watson muistavat varmasti.

Itse kuitenkin raittiina urheilijanuorukaisena lähden tavoittelemaan vain ja ainoastaan voittajan keltaista takkia, jonka rintataskuun voi ensi viikolla käydä kirjailemassa Kaj J. Choi. Samalla tarkoitus on riistää Tiger Kukkosen Grand Slamin metsästys ja voittaa huuteluoikeudet seuraavaan Majoriin asti.

Varasin huomiselle nerokkaasti tiiajan, vaikealta ja mäkiseltä Pickalan Forestilta, joka kuuleman mukaan on melko v-mäinen kenttä samoin kuin viikonlopun kisa-areena Kymen Golf. Jos huomenna paukutan alle ysikymppiä tauluun, niin olen lähes satavarma voitosta. Toisaalta kisasipuli ei ole kohdallani ollut kovinkaan kestävässä kunnossa ja kauden huonoin kierros olikin juuri Heinola Openissa.

Mutta tästä huolimatta, voittoa lähdetään tavoittelemaan ja uskoisin, että maanantain postauksessa minä pääsen poseeraamaan takki päällä tai sitten poistan tämänkin päivityksen.

Lisää kisaennakkoa Pöröjahdissa.

Southern Masters 2012, Boxi #1

Edit: 25.4.2013 klo 23.36.
       Kenraaliharjoitus Pickalan Forestilla ei mennyt aivan putkeen, mutta jotain positiivistakin löytyi. Avaukset Driverilla ei toimineet, spoonilla kyllä. Puttipeli kangerteli, mutta chipit antoivat puteille siimaa. Myös matalat lähestymiset alle satasesta toimivat. Eli Kotkassa paljon avauksia spoonilla, matalat lähestymiset ja jos missaa greenin niin ainakin chippi ja putti. Eli pelaan huonoimmillaankin 90, koska tällä kaavalla ei voi tulla bogia huonompaa. Koskaan. :D Tsemppiä kisaveljille.

Kajtsu

Hömpsis Kömpsis

Kesämökki, grilli, palju, sauna, järvi ja kierros golfia. Siinä resepti vuosittaiselle Hömpsis Kömpsis tapahtumalle. Kolmannen kerran kaverini jaksoi järjestää hieman rennomman golf-tapahtuman Someron mökillään. Mökkiviikonloppu yhdistettynä kisaviikonloppujen jännitykseen, voiko olla mitään parempaa. Hieman itsekkäästi vielä lisään, että kentällä tuli pelattua jälleen elämäni paras score, joten se antaa hyvää jo muutaman päivän päästä koittavaan Southern Mastersiin (josta ennakkoa myöhemmin).
Hömpsis Kömpsis kisamuotoa pitää hieman vielä avata. Kyseessä on parikilpailu, joissa lasketaan yhteen bogeypisteet. Kierroksen jälkeen ei kuitenkaan voittaja ole selvillä, vaan viikonlopun kohokohtiin kuuluu väyläkohtaisten pisteiden merkittävyyden arvonta. Arvotaan neljä väylää, joista pisteet tuplataan sekä kaksi väylää, joista pisteet vähennetään tuplana. Voin kertoa, että se syö miestä kun arvonnasta nousee miinusväyläksi se, jossa laitoit parisi kanssa birkun ja parsan. Voitto ei tänäkään vuonna mennyt parhaiten pelanneelle parille. Mutta kaikki tietävät pelin hengen ja onhan se hienoa kun voi vielä hänniltä nousta voittoon. Onnea Tiger ja Domppa.

Kuvia en muistanut aivan hirveästi ottaa, ymmärrätte ehkä miksi.

Sorsantappaja Jukka Armour yleni jo menomatkalla yleisesti Linnuntappajaksi.

Innokkaina golfaajina, oli koko ajan jollain maila kädessä ja palloja joko lyötiin järveen tai vain chippailtiin pihanurmella. 

Paljuun löytyi seuraa yölläkin.

Maalaisromantiikkaa.

Myydään golfmailat

Huhhuh mitä sutimista. Miten voi peli vaihdella noin paljon viikon välein. Tai oikeastaan, miten voi peli vaihdella niin paljon kierroksen aikana. Kierros alkoi mukavasti parilla ja sitten kakkosväylälle makoisat kiikarit?!? Tämän jälkeen kolme paria putkeen ja sitten taas lähti laukalle. Ihmeellistä vuoristorataa koko kierros. Samanlaista taistelua oli kyllä koko flaitilla ja pelasimmekin tulokset 99, 99 ja 100. Ei varmasti tarvitse kysellä, kuka sen markan sieltä sai rikki. Eli paskoista paskin. Kiitos.

Ainiin, sää oli taas tosi hyvä, tai siis niinku keli. Jee.

Siel laitetaan sitä forcea.

Hieman ehkä kankea loppuasento, tai itseasiassa ihan seinillä, mutta lopputulos ok.
 Oikealla myytävä mailasetti ja bägi kaupan päälle.

Jere Watson laittaa palloa muikulle.

Jukka "sorsantappaja" Armour viimeisellä boxilla.

Jyly ja Ilo 13

Aivan mielettömän hieno Ilosaariviikonloppu takana. Ilosaarirock-alueella en edes käynyt tänä vuonna, mutta silti, aivan täydellistä. Aloin miettimään, että miten se aina voi olla hyvä, vaikka ei pääsisi edes alueelle eikä näin nauttimaan aivan täysin rinnoin viikonlopusta, kyse kuitenkin on Ilosaarirockista.

Kaverithan sen homman tekee. Meillä on nyt jo kahdeksatta vuotta melkein sama ydinporukka paikalla vierailevine tähtineen. Toiset tuttuja ja toiset uusia tuttavuuksia. Ensi vuonna sitten kaikki on sitä vanhaa porukkaa. Ei siis juurikaan väliä mikä tapahtuma on kyseessä. Tällä porukalla saisi varmaan eduskunnan kyselytunninkin maistumaan hyvältä. Kiitos siis teille, jotka taas tänä vuonna saavuitte paikalle. Oli todella hauskaa ja viikonloppu jäi auttamatta lyhyeksi.

Elli ja Sara pellossa.

Jylyfest. Vasemmalla sisäänkäynti keikkapaikalle.

Jylyn pääesiintyjä: Eläkeläiset

Pojat pysäkillä. Meikä on kertonut taas parhaita juttuja. 

Nyrkkitappelu halusi poseerata reisimuijien kanssa

Nyrkkitappelun keikka oli vauhdikas ja pojat saivat aloitettua pienimuotoisen moshpittinkin

DJ soitti levyjä keikkojen välillä

Pääesiintyjän keikalla satoi perinteisesti vaahtoa. 

Aivan kliseisimpiä festariruokia ei tullut syötyä. Festarit aikuiseen tyyliin.

Kiitos isännälle. Eiköhän se Kataja jo ensi vuonna voita.

 Enää kolmen päivän odotus seuraavaan viikonloppuun. Tulossa mökkiviikonloppu Somerolla ja vajaa kaksi viikkoa niin räjähtääkin kunnolla Kotkan meripäivien muodossa. Niitä odotellessa.

Ilosaarirock 2007-2012

Laskeskelin juuri aivan itse, että tänä vuonna tulee kahdeksas Ilosaarirock putkeen ja samalla kahdeksas Jylyfest. Kaivoin vanhoja kuvia esiin valmistautuen henkisesti tulevan viikonlopun meininkiin. Kuvia löytyikin äärimmäisen paljon, paitsi vuodelta 2010 ei ole yhtä ainutta kuvaa, eikä mitään muistikuvia kuka on ollut paikalla tai mitä on tapahtunut. Huomasin myös, että Ilosaarirock on vaatinut seitsämässä vuodessa kahden järjestelmäkamerani hengen. Viikonloput ovat ottaneet paljon, mutta myös antaneet valtavasti. Kertaakaan ei ole harmittanut, että tuli lähdettyä.

2007

Kelit olivat varmasti huonoimmat kyseisenä vuonna, mutta mielestäni hauskin rocki,

 tietenkin ekakerta tuntuu parhaalta.

2008

2009

 Ajomatkat Joensuuhun perjantaisin ovat jo kokemus sinänsä. Kaikki ovat aina todella kärsimättömiä ja ruuhka ei paranna tilannetta yhtään. Toisaalta kaikki ovat samaan aikaan valtavan iloisia.

Jylyfest ja Jallubaari. Kaverin järjestämä varjofestivaali on kasvanut jo aivan uskomattomiin svädäreihin. 2013 lavalle nousee mm. Eläkeläiset.

 2010

Ei muistikuvia

2011

 2012

 Jylyfestin pääesiintyjän aikana katosta satoi vaahtoa.

 The Hivesin keikalla lähes eturivissä.

Paljon mahtuu kaikkea seitsemään viikonloppuun. Toivotaan, että tuleva viikonloppu ei petä. Tai ei se itseasiassa voi pettää. Kortit on jo jaettu pöytään ja paras käsi löytyy.